Kuukausi Meksikossa

Nopeasti on mennyt kuukausi Meksikossa. Aiemmat reissut ovat olleet kahden viikon mittaisia, ja kun muiden lomareissaajien kanssa olemme jutelleet, ovat monet todenneet, että kaksi viikkoa oli riittävästi. Jotkut ovat kyllä sanoneet, että olisi pitänyt olla kolme viikkoa saman tien.

Jossakin vaiheessa parin viikon jälkeen ei enää ajattelekaan olevansa muualla. Arjen rutiinit täyttävät päivän ja aluksi outoja olleet asiat, vaikkapa liikkuminen kaupungilla tai kaupassa asiointi, muuttuvat normaaliksi. Asiat ja paikat alkavat olla tuttuja.

Säät ovat suosineet, ja ainoastaan kerran on satanut pari-kolme päivää yhteen menoon. Lämmintä on ollut sopivasti 27 – 32 astetta. Emme ole pitäneet ilmastointia päällä koko aikana. Lämpöön tottuu ja huoneiston läpiveto viilentää. Valon määrä on kyllä mahtavaa.

Meksikolaiset ihmiset muistuttavat suomalaisia monilta osin, vaikka moni ei uskoisi. Ihmiset eivät ole niin ystävällisiä ja hymyileväisiä kuin matkaoppaat antavat ymmärtää, mutta eivät he ole epäystävällisiäkään. Melko varautuneita he ovat. Ihmiset eivät ota kovin helposti kontaktia vieraaseen. Esimerkiksi meitä on alkanut oma-aloitteisesti jututtaa ainoastaan yksi henkilö koko aikana ja hänkin oli päihtynyt. Hän kyllä kovasti vakuutteli meille tuntevansa Suomen Lapin ja oli muutenkin kovin maailmanmiestä. Näitähän tapaa Suomessakin. Espanjan kielen taito on vielä sen verran alkutekijöissään, että itsekään emme ole kovin paljon tuttavuutta päässeet tekemään alkuasukkaisiin, kieltä täytyy petrata vielä melkoisesti.

Asiakaspalvelun laatu on suunnilleen samaa tasoa kuin Suomessa, ehkä jopa vähän heikompi. Se ei kuitenkaan johdu siitä, että meksikolaiset olisivat laiskoja tai töykeitä vaan siitä, että hyvin harvat ovat saaneet koulutusta myyntityöhön. Toisaalta asiakaspalvelukokemus on jokseenkin aina aito.

Busseissa ei kuule höpöttelyä vaan jokainen istuu itsekseen, ellei ole jonkun tuttu. Usein ihmiset istahtavat bussissa käytävän puoleiselle paikalle ja jättävät ikkunanpuoleisen paikan tyhjäksi. Tällä tavalla ei haluta ilmaista sitä, että halutaan istua yksin vaan tapa johtuu siitä, että ikkunanpuoleinen paikka on vaan epämiellyttävämpi paahtavassa auringon paisteessa. Bussissa annetaan melko helposti paikka esimerkiksi lastaan kantaville äideille tai vanhoille ihmisille.

Liikenteen sujuvuuteen ja joustavuuteen kiinnitimme vajaat neljä vuotta sitten tehdyllä reissullakin huomiota. Suojatiellä kulkijoita väistetään erittäin joustavasti. Jos kävelee suojatielle, autot pysähtyvät jokseenkin poikkeuksetta. Äänimerkkiä ei käytetä niin herkästi kuin Etelä-Euroopassa tai Turkissa eikä äänimerkkejä käytetä aggressiivisesti.

Playa del Carmen kasvaa hurjan nopeasti, ja kaikkialla rakennetaan. Jossakin luki, että kaupungissa oli 1970-luvulla kolmisen sataa asukasta, joten väkiluku on kasvanut ja kasvaa erittäin nopeasti. Kun kaupunki vietti viime viikolla 115-vuotisjuhliaan, nämä eivät perustuneet siihen, että kaupunki olisi perustettu 115 vuotta sitten vaan siihen että paikkakunta ylipäätään mainittiin ensimmäisen kerran jossakin asiakirjassa.

Kaupunki on myös varsin hyvinvoivan oloinen. Kaikki maksavat nykyisin veroja, ja Meksikon nykyisen presidentin Enrique Peña Nieton aikana on tehty isoja verouudistuksia, joiden ansiosta kunnat ja valtio saavat huomattavasti enemmän verotuloja kuin aikaisemmin. Minimipalkkaa korotettiin viime viikolla, nyt se on 88,36 pesoa päivässä. Meksikossa arvioidaan 25 miljoonan työntekijän elävän tällä minimipalkalla eli 4 euron päiväansiolla, josta siitäkin maksetaan pieni vero-osuus. Moni tekee tietysti kahtakin työtä. Työviikko on 5½ - 6 päivän mittainen. Ei ihme, että moni pyrkii saamaan tuon summan tai enemmän myymällä myyntikärryistä jos jotakin syötävää, esittämällä paikallisbussissa musiikkia tai pukeutumalla pellen pukuun ja esittämällä stand up -komiikkaa.

Työntekijöitä on paljon kaikissa yrityksissä, ja esimerkiksi Bodega-kaupassa käydessämme ihmettelimme hyllytäyttäjien määrää: heitä oli useita kymmeniä suurehkon S-marketin kokoisessa kaupassa. Suuri osa työntekijöistä palkataan vuokrafirmojen kautta ja työsuhteet kuulemma katkaistaan silloin tällöin päiväksi tai kahdeksi, millä vältellään lakeihin perustuvaa sitovuutta.

Äärimmäistä kurjuutta ei näy Playa del Carmenin kaduilla, vaikka vähävaraisuutta ja niukkuutta näkyykin. Toisaalta köyhillä ei varmaankaan ole varaa asua keskustassa vaan he elävät kauempana, missä asuminen on halvempaa. Sosiaaliturva Meksikossa on kaiketi heikko ellei olematon. Kerjäläisiä on ollut muutamia turistien suosimien paikkojen tienoilla, lähinnä ostoskadun lähellä, mutta heitä ei näy enää kauempana rannasta.

Meksikolaisesta rikollisuudesta on maan ulkopuolella vahvat käsitykset. Medioissa viesti välittyy nopeasti. Tilastoja on suhteutettava lisäksi siihen, että maassa asuu 130 miljoonaa ihmistä ja  suurimmassa osassa rikollisuus liittyy kolmeen tekijään: yöaikaan ja juhlimiseen tai huumeisiin. Emme ole tekemisissä näissä ympyröissä. Poliiseja kaupungilla näkee lähes joka kadunkulmassa. Emme ole kohdanneet vaaran paikkoja tai nähneet ryöstöjä tai ryöstöyrityksiä. Rahaan on vastattu oikein ja muutenkin asiointi on ollut aina rehellistä.

Ensi viikolla jatkamme matkaa ja siirrymme Costa Rican pääkaupunkiin San Joseen. Nyt kun olemme tutustuneet tarkemmin matkakertomuksiin, kaupunkia moititaan erittäin kalliiksi ja tylsäksi paikaksi. Hintataso on lähellä Suomen hintoja ja tutustumiskohteet ovat kaupungin ulkopuolella. Saa nähdä mikä kokemus San Josesta muodostuu, Playa del Carmenissa on ollut kyllä erittäin mukavaa.

Lauantaipäivän ratoksi

Tänään kävimme taas rannalla lämmittelemässä. Eilen ja tänään on ollut tosi kuuma päivä ja taivas on ollut täysin pilvetön. Pari edellistä päivää olivatkin vähän viileämpiä, ei varmaan ollut kolmeakymmentäkään astetta lämmitä. Tänään tuntui olevan.

Menimme bussilla rannalle. Monesti bussiin tulee erilaisia viihdyttäjiä, jotka esittävät kuka mitäkin, milloin huuliharpun soittoa, milloin suun soittoa. Tänään bussissa viihdytti trubaduuri. Annoimme miehelle kaksi pesoa esiintymispalkkiota. Lähes kaikki paikallisetkin antoivat kolikoita esiintyjälle.

Kävelimme peruslenkin rannalla. Välillä piti pulahtaa. Merivesikin on lämmennyt siinä määrin, ettei paljon jäähdytä.

Chichén Itzá

Hyvin säilynyt Chichén Itzá oli yksi mayojen suurimmista ja tärkeimmistä kaupungeista. Matkaa Playa del Carmenista kertyy lähes 300 kilometriä, joten matkaan täytyy lähteä hyvissä ajoin.

Templo de los Guerreros eli Taistelijoiden temppeli

Kaupungin keskustassa kohoaa suuri sulkakäärmejumala Kukulkánille omistettu pyramiditemppeli, joka rakennettiin vuoden 800 tienoilla.

Chichén Itzán alueen sisääntuloväylät täyttyvät heti aamusta kaupustelioista

Pyramidia ­ympäröi noin viiden neliökilometrin laajuinen alue, jossa on ollut muita temppeleitä, rakennuksia ja pallokenttiä.

Hallintoalueen ympärillä oli asuntoja ja muita rakennuksia. Chichén Itzássa on olluit 13 pallo­kenttää, joista ­alla olevassa kuvassa näkyvän suurimman kentän mitat ovat 96,5 x 30 metriä.

Palokenttä. Kuvan oikeassa laidassa näkyy pallokentän "kori".

Alue kaivettiin esille metsiköstä 1900-luvun alussa. Alueen ilmakuvaukset lentokoneella tehtiin vuonna 1929 ja kuvaajana oli tuolloin Charles Lindberg vähän yli vuoden kuuluisan Atlantin ylityksensä jälkeen.

Chichén Itzá valittiin 2007 maailman uuden seitsemän ihmeen joukkoon maailmanlaajuisen yleisöäänestyksen perusteella. Alue on Meksikon toiseksi eniten vierailtu arkeologinen kohde.

Useimpien arkeologien mukaan mayat rakensivat alueen ensimmäiset merkittävät asutukset. Chichén Itzá oli alueen keskeinen paikka noin vuonna 600 eli mayojen klassisen kauden keskivaiheessa. Jostakin syystä kaupunki hylättiin noin 800-luvulla ja otettiin käyttöön taas 900-luvun loppupuolella.
Vuoden 1000 paikkeilla tolteekkikuningas Quetzalcoatl (mayakielellä Kukulcán) valtasi Chichén Itzán ja teki siitä pääkaupunkinsa. Tolteekkikulttuuri sulautui alueen mayakulttuuriin.

Sotaisat tolteekit tunnetaan ihmisuhreistaan ja Chichén Itzá oli uhrausrituaalien näyttämönä. Kun Mayapanista tuli Jukatanin alueen pääkaupunki ja Chichén Itzá muuttui pelkäksi rituaalipaikaksi, kaupunki hylättiin vähitellen. Se kuitenkin pysyi pitkään pyhiinvaelluspaikkana. Vuonna 1531 espanjalaiset valoittivat kaupungin.

Castillo, Kukulcánin pyramidi on paikan päällä nähtynä huikean vaikuttava rakennus

Castillo eli Kukulcánin pyramidi hallitsee aluetta keskeisellä paikalla. Paikalle rakennettiin temppeli jo noin vuonna 800, mutta nykyinen 25 metriä korkea porraspyramidi on rakennettu vuoden 1000 jälkeen. Pyramidi on kivestä rakennettu mayalainen kalenteri: Porraskäytävä jakaa sen yhdeksän tasoa kahtia, jolloin saadaan luku 18 – mayojen kalenterivuodessa oli kahdeksantoista 20-päiväistä kuukautta. Neljässä porraskäytävässä on jokaisessa 91 askelmaa, kun lasketaan ylätaso mukaan saadaan 365 – vuoden päivien lukumäärä. Pyramidin jokaisella sivulla on 52 paneelia, jotka merkitsevät 52 kalenterikierron vuotta.

Erityisen suosittu kohde on kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan maalis- ja syyskuussa. Silloin auringonvalon osuessa pohjoisen porraskäytävän sivulle muodostuu näkymä kiemurtelevasta käärmeestä.

Automatkalla Playa del Carmenista Chichén Itzáan ja takaisin voi tutustua myös
Jukatanin pienempiin kaupunkeihin, jotka edustavat alkuperäisempää Meksikoa

Playa del Carmen

Playa del Carmen on Karibianmeren rannalla Meksikossa sijaitseva kaupunki. Se sijaitsee 65 km Cancúnista etelään. Hallinnollisesti kaupunki kuuluu Solidaridadin kuntaan ja Quintana Roon osavaltioon. Koko osavaltiossa on pari miljoonaa asukasta.

Playa del Carmenista on Cancuniin 65 km, Tulumiin 61 km, Cozumeliin 28 km ja Valladolidiin 115 km.

Tiet ovat varsin hyvässä kunnossa, vaikka eivät olekaan tasaisia

Vuonna 2010 kaupungissa oli noin 150 000 asukasta ja tänä vuonna noin 220  000. Koska kaikki asukkaat eivät ole rekisteröityneet kaupungin asukkaiksi, asukasluvun arvioidaan olevan jopa 300 000 asukasta Novedades Quintana Roon mukaan. Kaupunki oli vielä 1970-luvulla pieni kalastajakylä, joka on kasvanut hyvin nopeasti matkailun myötä, kun kaupungista avattiin laivayhteys Cozumeliin. Playa del Carmen on joidenkin lähteiden mukaan Meksikon nopeiten kasvava kaupunki.

Kaupungin rakennukset ovat yleensä matalia,
joten nopeasti kasvava kaupunki laajenee nopeasti.

Rivera Mayan rannat ja varsinkin läheinen Cozumelin saari tunnetaan kirkkaista vesistään, ja se onkin suosittu sukelluskohde. Nykyisin Playa del Carmenissa on lukemattomia hotelleja. Playacarin kaupunginosa sijaitsee ydinkeskustasta etelään ja muodostuu lähes yksinomaan loma-asunnoista, hotelleista ja golfkentistä.

Alla kuvia Playacarin arvokkaista loma-asunnoista:

Playa del Carmen sijaitsee Riviera Mayan sydämessä, jossa on hienoa valkoista hiekkaa ja sinivihreää vesistöä. Playa del Carmenissa on vesiurheilumahdollisuuksia, kuten purjelautailua, vesiskoottereita, melontaa tai sukellusta mayojen koralliriutalla.

Kaupunki on varsin nykyaikainen ja hyvin kehittynyt. Kaupungin asukkaat vaikuttavat keskimääräisiä meksikolaisia vauraammilta ja suuri osa asukkaista saakin toimeentulonsa turismista.

Selvanovan alue

Youtubessa on mainosvideo tästä Selvanovan alueesta, jossa  nyt asustamme.

Päivän kauppareissu

Walmartissa käydessä tuli kiinnitettyä huomiota ostoskoriin: aika kasvispitoisia tuotteita. On siellä myös ahvenfileitä (tilapia-kalafileitä) ja tonnikalaa. Ostoskorissa lisäksi suolakurkkuja, jogurttia, oliiveja, porkkanoita, kurkkuja, paprikoita, pari avokadoa, viinirypäleitä, tomaattia ja tomaattisosetta.

Päivälliseksi saatiinkin sitten maittava kala-ateria. Nam!

Maya-tanssi

Fundadors-puiston Maya-tanssi on vaikuttava elämys. Esitys on maksuton, mutta kuten Voldares-esityksessäkin, aluksi kerätään tippirahaa.

Meksikossa oli aikoinaan kaksi merkittävää intiaanikulttuuria, mayat ja atsteekit. Mayojen asuinalue Meksikossa sijaitsi Jukatanin niemimaalla ja atsteekkien Meksikon keskiosassa. Lisäksi mayoja asui Guatemalassa, Belizessä, El Salvadorissa ja Hondurasissa. Kolmannen intiaanikulttuurin inkojen asuinalue sijaitsi Andien alueella Etelä-Amerikassa.

Sekä mayat että atsteekit kehittivät omat korkeakulttuurinsa, joihin kuuluivat mm. omat kalenterit. Mayojen erityisosaamista oli lääketiede. He kehittivät mm. hammas-, jalka- ja käsiproteeseja ja ompelivat haavat hiusompeleilla. Mayoilla oli myös omat oikeuskäytänteet tuomioistuimineen ja tuomareineen. He osasivat myös tehdä kumisia tuotteita. Mayoilla oli oma kirjoitusjärjestelmänsä ja he kirjoittivat myös kirjoja. Mayat pukeutuivat koristeltuihin vaatteisiin, viilasivat hampaitaan ja käyttivät koruja.

Meksikolaiset ovat ahkeria

Meksikolaisilla työmailla ei ole mañana-meiningistä tietoakaan. Lapiot heiluvat ja työt edistyvät rivakasti. Koneita käytetään vähän, esimerkiksi hiekka siirtyy työmaalla lapiolla tai sankolla kantaen.

Hyvä, että sentään pumppuautolla tuodaan jalkakäytäväbetoni, jotta sitä ei tarvitse käsin sekoittaa.

Kaksi miestä lapioi ja kolmas kärrää hiekat valun pohjaan.

Valmis valu viimeistellään harjalla liukkauden vähentämiseksi.

Työnjohtajallakin (alla kuvassa keskellä katse työntekijöihin päin) näytti olevan hiki hatussa. Kovasti piti neuvoa työntekijöitä jotta homma sujuu.

Asvaltti rikkoutuu suoraan linjaan hakun ja rautakangin avulla. Sen jälkeen pääsee tekemään muottia jalkakäytävän reunavaluun. Ei mene monta päivää, kun tässä kävellä mutkitellaan. Vähän nämä jalkakäytävät kyllä kävelijöistä kuluvat, olemme melkein ainoita näitä kuluttamassa, yleensä turistit ajavat taksilla tai vuokra-autoilla.

Päiväkävelyllä rannalla

Playa del Carmenissa on hyviä vaihtoehtoja kävellä rantaa pitkin. Reitin valinta ratkaisee, millainen rantakokemus syntyy.

Vesi on kirkasta ja turkoosin väristä.

Matkaa kertyy Constituyentesin pohjoispuolisella (yleisellä) rannalla kilometri suuntaansa, Constituyentesin ja Fundadores-puiston välisellä rannalla samoin noin kilometri suuntaansa ja Fundadores-puistosta etelään sitten enemmän: Playacarin hotellialueen loppuun kolmisen kilometriä suuntaansa ja rantaa riittää vielä senkin jälkeen.

Constituyentes-avenidan pohjoispuolella kävellessä näkee kalastajia. Kävelijöitä vähän haittaa se, että ankkurointiköysiä on paljon.

Fundadores-puiston pohjoispuolisilla rannoilla on paljon hierontaa tarjoavia yrittäjiä, ja aina silloin tällöin kuulee huutelua Massage! Five minutes demo! Vaikka 10 metriä aiemmasta hierontapaikasta kävelee ohi päätään pyöritellen, seuraavassa samat huudot jatkuvat: ¡Masaje! ¡Masaje! Rannalla on rantatuoleja vuokraavia yrityksiä, rantabaareja ja vesiskoottereita vuokraavia yrityksiä, joissa myös yritetään saada poimittua asiakkaita rannalta.

Eilen kävelimme Fundadores-puistosta etelään päin Playacarin alueella. Alueella on helpompi kävellä eikä sisäänheittäjiä ole häiritsemässä kävelemistä.

Alueelle rakennetaan useampaa uutta hotellia.

Pian hotellialueen jälkeen alkaa Playacarin hienojen rantahuviloiden alue:

Mikäs tässä on rannalla aikaa viettäessä:

Rantahuviloiden jälkeen alkaa Playacarin hotellialue.

Hotellialueen kohdalla rannalla on runsaasti väkeä.

Hotellialueen jälkeen rannalla ei olekaan enää ihmisiä, ja yhtäkkiä koko ranta onkin meidän.

Kivat turkoosin ja sinisen värit Karibianmeren rannan näkymissä:

Playacarista etelään ranta muuttuu kivikkoisemmaksi.

Pian huomasimmekin, että emme ole yksin. Ystävämme tosin eivät seuraamme juurikaan arvostaneet:

Ennen paluumatkaa lienee paikallaan istahtaa hetkeksi Karibianmeren aaltojen ääreen.